Kalliomaalausten kiehtova kuvamaailma on ainutlaatuinen
muinaisjäännös. Punamullalla maalatut kalliomaalaukset ovat tärkein lähde Suomessa asuneen kivikauden ihmisen henkiseen ja taiteelliseen ajatteluun. Kalliomaalaukset sijaitsevat silloisten sisävesien solmukohdissa näyttävillä, aikoinaan veden rajassa sijainneilla kallioilla. Niiden sijainti kertoo myös kivikauden kulkureiteistä, sillä ne on usein maalattu vesillä liikkumisen lähtökohdista.

Kivikaudella Suomen alueella asuva väestö hankki elantonsa
metsästyksellä ja kalastuksella. Kalliomaalauksissa toistuvatkin veneet, ihmishahmot ja pyyntieläimet kuten hirvet. Kuvioissa on myös kämmenenjälkiä.

Muutamista maalauksista löydetty mahdollinen shamaanihahmo kertoo shamaanin merkityksestä yhteisölle. Shamaani on ollut suomensukuisissa kansoissa pyyntionnen takaaja ja kriisitilanteiden torjuja, jolla oli kyky sukeltaa "aliseen maailmaan".

Kalliotaide on kiehtova ja yleismaailmallinen muinaisjäännösryhmä, mutta kalliotaiteen ajoitus, tekotapa ja sijainti vaihtelevat maapallon eri puolilla. Kalliotaiteessa on aina mukana ympäröivä luonto, kalliotaidehan on kirjaimellisesti kalliossa kiinni. Myöskään maalausten paikkaa ei ole valittu sattumalta, vaan itse paikkakin on ollut
merkityksellinen.

Itsenäisinä taideteoksina toimivien kuvien kautta saamme yhteyden ihmisen luovuuden, taiteellisuuden ja henkisyyden juurille. Monet kalliotaidekohteet ympäristöineen kuuluvatkin UNESCOn maailmanperintölistalle.

LÄHDE: Leena Lehtinen, Kierikkikeskuksen johtaja, arkeologi